Referenssikohteet

Vantaan asuntomessuille Euroopan suurin puukerrostaloSuomalainen puurakentaminen astuu harppauksen eteenpäin Vantaan Kivistöön rakennettavan Euroopan suurimman asuinkäyttöön tarkoitetun puukerrostalon myötä. Kuvat: Projekti Uutiset 3 / 2015 - Mikael Lindén

Kotkansaaren suurin kuntosali. Noin 1800 hyvin valjastettua sisäliikuntaneliötä, uudet avarat tilat, sekä Kymenlaakson suurimmat kuntosalit ja monipuolisin laitevalikoima. Hyvän ilmanvaihdon lisäksi hyvät treenit takaa jäähdytysjärjestelmä, joka houkuttelee kuntoilemaan myös kesän helteillä.

Olokoto on suunniteltu erityisen miellyttävää luontokokemusta ajatellen. Suurista lasi-ikkunoista luonto tulee sisälle ja pystyt nauttimaan maisemista vuodenajoista riippumatta. Olokodon lämpötalouden kannalta olennaiset eristevahvuudet ovat huippuluokkaa ja ne ovatkin verrattavissa modernin omakotitalon eristysvaatimuksiin. Valitse alkuperäinen, koeteltu ja palkittu Olokoto, kun haluat tarjota asiakkaillesi kokemuksen, joka erottuu joukosta. Teksti: olokoti.fi

Uusi, kaksi kertaa aiempaa suurempi moderni ja urbaani kauppakeskus Lippulaiva on parhaillaan rakenteilla vanhan puretun kauppakeskuksen paikalle. Uusi kauppakeskus avautuu keväällä 2022. Lippulaiva on voimakkaasti kasvavan Suur-Espoonlahden alueen vahva lähipalveluiden keskus. Lippulaivassa on kokonaisuudessaan noin 44 000 vuokrattavaa neliötä ja noin 100 erilaista liikettä, kahvilaa, ravintolaa ja palvelua. Lippulaivan painopiste on vahvassa ruokakaupan ja arjen asioinnin tarjonnassa, joka palvelee kauppakeskuksen kasvavan vaikutusalueen asukkaita heidän päivittäisen asioinnin tarpeissaan. Ankkurivuokralaisia ovat muun muassa Espoonlahden aluekirjasto, Elixia, K-Supermarket, Prisma, Lidl ja Tokmanni. Lippulaivasta tulee vahva joukkoliikenteen solmukohta, sillä kauppakeskuksen yhteyteen sijoittuu Länsimetron Espoonlahden metroasema ja liityntäliikenteen bussiterminaali. Päivittäin Espoonlahden metroasemalla arvioidaan olevan noin 14 000 matkustajaa. Lippulaiva on myös paikallisen energiantuotannon lippulaiva, sillä kauppakeskuksen alle on rakenteilla Euroopan suurin kaupallisen rakennuksen maalämpö- ja viilennyslaitos, joka tuottaa hiilivapaasti lähes kaiken kauppakeskuksen vaatiman lämmitys- ja viilennysenergian. Kuva: CityconTeksti: Lippulaiva Lue lisää Lippulaiva hankkeesta Projektiuutisista.

Ikoninen Woldemar Baeckmanin ja Hugo Harmian suunnittelema rakennus sijaitsee Töölössä Helsingissä. Kauppakorkeakoulun entisen päärakennuksen uusi nimi on Aalto-yliopisto Töölö. Kauppakorkeakoulu muutti Töölöstä Aalto-yliopiston Otaniemen kampukselle helmikuussa 2019. Hugo Harmian ja Woldemar Baeckmanin suunnitteleman entisen Kauppakorkeakoulun päärakennuksen peruskorjaus valmistui vuoden 2020 lopussa, jolloin liikkeenjohdon koulutuspalveluja tarjoava Aalto University Executive Education Oy (Aalto EE) muutti tiloihin. Vuonna 1950 valmistunut, arkkitehtityöpari Hugo Harmian ja Woldemar Baeckmanin suunnittelema rakennus kuuluu kansainvälisen modernin arkkitehtuurin suojeluun ja dokumentointiin erikoistuvan DoCoMoMo-järjestön rekisteriin. Korjaus- ja uudistamissuunnitelma tehtiin tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa. Korjaustöiden tavoitteena oli luoda aikaa kestävä, moderni ja kansainvälinen oppimisympäristö, joka kunnioittaa sodanjälkeisen Suomen arkkitehtuuria, muotoilua ja taidetta. Luentosalien ja hienon juhlasalin pinnat palautettiin kohti alkuperäistä 1950-luvun tyyliä ja luokkatiloja kuorittiin 1980-luvun maailmasta. Noin 500 valaisinta, joista osa on Paavo Tynellin suunnittelemia, palautettiin kunnostuksen jälkeen paikoilleen. Rakennuksen kaikki ikkunat kunnostettiin, ovien kiiltomaalauksia ja salien puuviilupintoja konservoitiin ja vanhat liitutaulutkin saivat uuden elämän wc-tilojen peilinkehyksinä. Keltatiiliseen julkisivuun, jota koristaa Michael Schilkinin keramiikkareliefi, ei tehty muutoksia, mutta piha palautettiin 50-luvun tyyliseksi tuon ajan tyypillisin istutuksin. Peruskorjauksessa rakennuksen talotekniikka uudistettiin täysin ja samalla energiatehokkuutta kohennettiin. Lämmitysjärjestelmä, käyttövesiverkosto ja viemärit uusittiin, ilmanvaihtokoneiden säädettävyyttä parannettiin ja huonekohtainen jäähdytys toteutettiin kaukokylmän avulla. Kiinteistöautomaatio- ja energianhallintajärjestelmä hyödyntää uusinta teknologiaa. Äänieristystä parannettiin monin tavoin, ja talo on uuden hissin, henkilönostimen ja sisäpihan sisäänkäynnin myötä nyt lähes esteetön. Rakennuksen valmistumisvuosi: 1950Alkuperäiset arkkitehdit: Woldemar Baeckman ja Hugo HarmiaPeruskorjauksen pää- ja arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto SARC OyRakennuksen omistaja: Aalto-korkeakoulusäätiöPääurakoitsija: Fira OyTalotekniikkaurakoitsija: Caverion OyRakennuksen käyttäjät: pääkäyttäjä Aalto University Executive Education, ravintolapalveluiden kumppani Kanresta Oy Kuvat: Mikael LindénTeksti: Aalto-Yliopisto ja Projektiuutiset Lue lisää korjaushankkeesta Projektiuutisista.

Vuonna 1938 rakennetun Olympiastadionin peruskorjaus ja uudistaminen. Kokonais ala 36 160 brm2 sekä n. 5 ha ulkoalueet. Maarakennustyöt käynnistyneet 03/2016 ja varsinaiset rakennustyöt v 2017 alussa. Sisäpuoliset työt valmiina keväällä 2020 ja kenttä kesällä 2020. Maan alle palloiluhalli, kuntosali, huoltotiloja. Katsomot katetaan, istuimet uusitaan ja käymälätilojen ja ravintolapalveluiden määrää lisätään moninkertaisesti. Logistiikkaurakka; Rakentajapalvelu Heino Oy. Jälkijännitystyöt; Lemminkäinen Oy. Maanalaisten osien vesi- ja lämmöneristystyöt; AL-Katot Oy. A-osan katsomokatoksen hiilikuituvahvistukset; Lujitustekniikka Oy. Palokatkot; FirePro Palokatko Oy. Vaahtolasitäyttö; Uusioaines Oy. Allastasot; Tervastaso Oy. Katsomon elastomeeripinnoitus; Uretek-Elastomer Oy. Kaiteet ja käsijohteet; Rinaldo Interior Oy. Kaiteet; Lahtinen & Kumppanit Oy. Aidat ja portit; Teknoinfra Oy. Opasteet; Opastemestarit Oy. Kuva: Projektiuutiset. Lue lisää hankkeesta Projektiuutisista 09/21/2020 julkaisusta. Lisää Olympiastadioniin liittyviä artikkeleita julkaistu Projektiuutisten numeroissa; 01/2021 , 11/2020 ja 09/2020.

Valmistuessaan se edusti pohjoismaiden huippua. 35 vuodessa uimahalli oli tullut käyttöikänsä päähän. Sisäpuolelta purettiin kaikki muu paitsi betonirunko. Rakennus laajeni kahdeksan altaan ja kolmen kuntosalin Suomen suurimmaksi uimahalliksi. Se hehkuu luonnonvaloa ja vedenkäsittelyn huippuautomatiikkaa. Teksti: Aku Aittokallio Kuvat: Jouni Saaristo ja Vesa Aaltonen Kohde esiteltiin ProjektiUutiset 2/2012 -lehdessä. Lue artikkeli täältä.