Kerrostalot K Oy Helsingin Liisankatu 14

Kerrostalot

Helsinki

Kerrostalot kenkälusikalla kantakaupunkiin

Helsingin Liisankadulla on historiallisesti arvokkaaseen ympäristöön, ahtaalle sisäpihalle rakennettu kaksi asuinkerrostaloa. Ne on sovitettu paikalleen tarkasti niin arkkitehtuuriltaan, materiaaleiltaan kuin logistiikaltaan. – Kuin kenkälusikalla, kuvaa pääsuunnittelija, arkkitehti Petri Saarelainen.

Helsingin kantakaupungin umpikortteleissa on sisäpihoja, joita kadulla kävelijä ei edes välttämättä huomaa. Yksi tällainen on Liisankatu 14 Kruununhaassa. Kadun varressa sijaitsee kuusikerroksinen arkkitehti Kaarlo Borgin 1920-luvun lopussa suunnittelema asuintalo, jonka kivijalassa on muutamia liiketiloja. Porttikongista on käynti sisäpihalle, jonka takakulmassa on toinen pieni asuinrakennus.

Pihan keskellä ovat olleet 1920-luvulla rakennetut liikuntahalli ja työpaja. Liikuntahallissa on aikoinaan toiminut Helsingin ensimmäinen keilahalli ja rakennusta on muutettu moneen kertaan. Siellä on muun muassa kuvattu Suomi-Filmin elokuvia ja pelattu lentopalloa – Mauno Koivisto yhtenä pelaajana. Koko kiinteistö oli nimittäin aikoinaan Suomen Pankin omistuksessa. Pankki myi kiinteistön asunto-osakkeet vuonna 2001 silloiselle Kuntien Eläkevakuutukselle, nykyiselle Kevalle.

Liikuntahallin ja työpajan jäätyä vähälle käytölle Suomen Pankki päätti luopua myös niistä. Keva sopi niiden ostamisesta ajatuksena hakea sisäpihalle asemakaavan muutos asuntojen rakentamiseksi. Keva otti yhteyttä Lahdelma & Mahlamäki arkkitehteihin. – Tavoitteena oli tutkia poikkeuksellisen sisäpihan käyttömahdollisuudet, Petri Saarelainen kertoo.
– Kohde oli rakennushistoriallisesti epäyhtenäinen. Liikuntahallin ja työpajan säilyttäminen oli taloudellisesti mahdotonta, sillä silloin lisärakentaminen olisi jäänyt vähäiseksi. Museovirasto edellytti vanhojen osien säilyttämistä ja sijaintinsa puolesta kulman asuinkerrostalo toimi tähän erittäin hyvin.

Petri Saarelaisen mukaan asemakaavan muutosta tutkittiin hyvässä yhteistyössä tilaajan eli Kevan sekä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston ja Museoviraston kanssa.
– Lisärakennusoikeuden mitoituksessa otettiin hyvin tarkasti huomioon rakennushistoriallisesti erittäin arvokas ympäristö. Jo viitesuunnitelmassa määriteltiin rakennusten korot ja ääriviivat. Näin kaupunki halusi varmistaa rakentamisen laadun ja sen, että tuleva kaava vastaa niin rakennusteknisiin haasteisiin kuin tilaajan toiveisiin ja uudisrakentaminen toteutuu sovitusti, Saarelainen kertoo.

Asemakaavan muutos laitettiin vireille 2015 ja kaava vahvistui 2019, jonka jälkeen aloitettiin rakennuslupasuunnittelu.

Kivitalo kivitalojen keskelle

Asemakaavan muutos toi uutta asuntokerrosalaa noin 3 000 kerrosneliömetriä. Vanhojen kortteleiden rakenne on sellainen, että kadun varressa olevat talot ovat korkeampia ja sisäpihalla matalampia. Tämän perinteen mukaan tehtiin myös nämä uudisrakennukset: toinen on 3,5 -kerroksinen ja toinen 4,5-kerroksinen.
– Tavoitteena oli muotoilla ja sijoittaa rakennukset niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa naapureille ja toisilleen, Saarelainen kertoo.

Tontilla oli jo maanalainen pysäköintihalli, jota laajennettiin koko pihan kattavan pihakannen kokoiseksi. Asuinrakennukset ovat pihakannen päällä sijoitettuna vanhojen rakennusten viereen siten, että rakennusten väliin jää mahdollisimman iso piha-alue.
– Kyllähän tuo rakennuspaikka vaati ehdottomasti kivitalon. Runkorakenteen valinta oli oleellinen kysymys. Ahdas sisäpiha oli logistisesti haastava varsinkin elementeille. Julkisivuun kaava edellytti tiiltä ja kolmikerrosrappausta, Saarelainen kertoo.

Neuvottelumenettelyllä kohteen projektinjohtourakoitsijaksi valittiin Rakennus Oy Antti J. Ahola, erikoiskohteetkin hyvin hallitseva rakennusliike.
– Urakoitsija ehdotti, että tehtäisiin koko julkisivu harkoista. Näin saataisiin kerralla koko rakenne, jonka pinta toimisi suoraan rappausalustana, Saarelainen kertoo. Aholan vastaava työnjohtaja Kari Selin myöntää.

– Kyllä, me ehdotimme harkkorakennetta. Painavin perustelu oli logistiikka. Rakennustyömaalle oli kulku vain ahtaan porttikongin kautta. Harkot voitiin nostaa kadulta vanhan asuinrakennuksen yli tontille ja rakennustyömaalla tarvittaessa vaikka käsin siirrellä kerroksesta toiseen. – Logistiikkaan pitää aina suhtautua vakavasti ja suunnitella se huolella. Lammin harkkotoimitukset sujuivat aina aikataulussa ja suunnitelmien mukaan, Selin lisää.

Lue lisää: Lammin Betoni | Kerrostalot kenkälusikalla kantakaupunkiin

ALKUPERÄISJULKAISU: KIVESTÄ MUURAAMALLA 2/2022
Lue koko lehti: KM_2_2022.pdf (kivitaloinfo.fi)
TEKSTI Leena-Kaisa Simola
KUVAT Niko Laurila Lahdelma & Mahlamäki arkkitehdit

Seuraa tulevia rakennusprojekteja, hankintoja ja näe, mitkä yhteyshenkilöt liittyvät jokaiseen rakennusprojektiin Byggfaktan tilauksella

Kuvat

Hankkeessa mukana

Osallistuvat yritykset

Rakennus Oy Antti J. Ahola

Projektinjohto

Lotus Demolition Oy

Purku-urakoitsija

Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy

Sähkösuunnittelija

Automaatiosuunnittelija

I-suunnittelija

LV-suunnittelija

A-Insinöörit Suunnittelu Oy

Rakennesuunnittelija

Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy

Arkkitehti

Kiinteistö Oy Helsingin Liisankatu 14

Taloyhtiö

Rakennuttaja

Rakennus Oy Antti J. Ahola

Rakennusurakoitsija

Styrud Boreal Oy

Paalutusurakoitsija

Assemblin Oy

Sähköurakoitsija

Star Expert Oy

Automaatiourakoitsija

I-urakoitsija

LV-urakoitsija