Onnistunut kattoremontti ei aina näytä uudelta. Helsingin Suomitalossa ja Suomenlinnan kirkossa uudet kuparikatot sovitettiin vanhojen kattojen sävyyn. Samalla poistettu kupari sai uuden elämän.

Historiallisen rakennuksen katto on osa sen tunnistettavaa ilmettä. Kun katto tulee uusimisikään, korjauksen tavoitteena voi olla säilyttää juuri se, minkä aika on saanut aikaan: pinnan sävy ja sen luonteva yhteys ympäröivään arkkitehtuuriin.

Suomitalossa ja Suomenlinnan kirkossa tätä jatkuvuutta tavoiteltiin uuden kuparin patinoinnilla. Katot uusittiin, mutta niiden haluttiin näyttävän edelleen tutuilta.

Pinnan alla tarina jatkuu materiaalikiertoon. Molemmissa kohteissa vanha kattokupari kierrätettiin. Suomenlinnan kirkossa sitä käytettiin uuden katon valmistamiseen – sama materiaali palasi osaksi samaa rakennusta.

Suomitalo: uusi katto, tuttu ilme

Helsingin keskustassa sijaitsevan Suomitalon historia ulottuu vuoteen 1911. Sen kattoremontissa uudeksi katemateriaaliksi valittiin Nordic Copperin Nordic Green -kupari. Patinointi räätälöitiin vastaamaan vanhan katon sävyä, jotta uusi katto liittyisi luontevasti rakennuksen olemukseen.

Myös poistuvan katon materiaali otettiin talteen. Aurubis Finland kierrätti vanhan kuparikaton, jolloin kupari pääsi jatkamaan materiaalikierrossa. Suomitalon tarinassa rakennuksen ja materiaalin elinkaaret kulkevat tästä eteenpäin eri reittejä: rakennus sai uuden, vanhaan ilmeeseen sovitetun katon, ja poistunut kupari raaka-aineen roolin seuraavaa käyttökohdetta varten.

Suomenlinnan kirkko: vanhasta katosta uudeksi

Suomenlinnan kirkossa materiaalin kierto palasi samaan rakennukseen. Uuden kuparikaton valmistuksessa käytettiin alkuperäisestä katosta kierrätettyä kuparia.

Vuonna 1854 rakennetun kirkon päätornin katon uusimisessa sävyllä oli erityinen merkitys. Torni kuuluu Helsingin tunnistettavaan siluettiin, ja uuden pinnan haluttiin muistuttavan vanhaa mahdollisimman tarkasti. Sopiva patinointi valittiin suunnittelijoiden, toteuttajan ja Museoviraston yhteistyönä.

Näin korjauksessa säilyi kaksi yhteyttä menneeseen: katon tuttu ilme ja alkuperäisen kuparin jatkuminen uuden katon materiaalina.

Materiaalivalinta ulottuu pintaa pidemmälle

Materiaalien vertailussa nämä kohteet nostavat esiin kysymyksiä, jotka eivät selviä pelkästä pintanäytteestä. Miten materiaali muuttuu käytössä? Miten uusi pinta sovitetaan olemassa olevaan rakennukseen? Entä miten materiaali saadaan talteen, kun rakennusosa tulee korjausikään?

Suomitalossa ja Suomenlinnan kirkossa patinoinnilla sovitettiin uusi katto osaksi rakennuksen historiaa. Kierrätys puolestaan antoi vanhalle kuparille mahdollisuuden jatkaa käyttöä. Molemmat näkökulmat kuuluvat materiaalivalintaan: se, mitä näemme nyt, ja se, mitä materiaalista voi tulla myöhemmin.

Katon vaihtumista ei välttämättä huomaa katutasosta. Silti korjauksessa on ratkaistu kaksi tärkeää kysymystä: miten rakennuksen tuttu ilme säilytetään ja miten vanha materiaali jatkaa käyttöä. Suomitalo ja Suomenlinnan kirkko osoittavat, että molemmat voidaan ottaa osaksi samaa korjausta.

Aurubis Finland Oy